Paikkoihin tutustumista

Viime päivät oon tutustunut kaupunkiin sekä naapurustoon. Sunnuntaina kävin hakemassa keskustasta pyörän, jonka siis vuokrasin, ja pienen eksymisen jälkeen selvitin onnistuneesti tieni takaisin asunnolle. Asun siis noin 8 kilometrin päässä keskustasta eli pyörällä pitäis selvitä puolessa tunnissa, mutta kyllä mulla varmaan ainakin tunti meni...

Maanantaina kävin etsimässä lenkkimaisemia ja löysinkin tosi kivan puiston tossa ihan kävelymatkan päässä. Siellä oli tosi kaunista ja just sellaista, miltä elokuvienkin puistokohtaukset näyttää. Amsterdam on hyvin vihreä kaupunki, vaikka onkin keskustasta hyvin ruuhkaisa ja paljon rakennuksia, niin sielläkin on pari puistoa ja täällä hieman kauempana keskustassa on vielä enemmän puistoja. Koulun vieressä on Sloterpark niminen puisto, johon joku iltapäivä ajattelin käydä tutustumassa. Lisäksi matkan varrella keskustasta tänne Osdorpiin, joka on siis asuinalueeni nimi, on Rembradantpuisto, jonka läpi ajelinkin sunnuntaina pyörällä.

Tiistaina piti mennä pyöräretkelle parin saksalaisen kanssa, mutta yön aikana mulle tuli flunssa, joten päätin jäädä parantelemaan sitä kotiin. Onneksi se meni nopeasti ohi ja pääsinkin keskiviikkona kiertelemaan kaupungille niin kuin oli tarkoitus. Kävin Amsterdamin museossa etsimässä hieman lisätietoa kaupungista ja sitten vaan pörräilin siellä kaupungilla. Olisin varmaan ollut pitempääkin, mutta oli sadepäivä, niin en viitsinyt sitten kauaa pyöriä. Meen joku toinen kerta sitten paremmalla ajalla.

Tänään oli tutustumispäivä koulussa, missä kierrettiin tärkeimpiä paikkoja eli missä on opettajanhuone, kirjasto, opiskelutilat yms ja sitten näytettiin miten tietokoneohjelma toimii. Lisäksi oli lounas, jossa tutustuttiin osaan opettajista. Ohjelmassa, jossa opiskelen on sekä hollantilaisia että kansainvälisiä opiskelijoita. Meitä vaihtereita oli Kreikasta, Portugalista, Puolasta, Tanskasta ja Suomesta nyt mitä muistan. Vaihtareita on 14 ja paikallisien opiskelijoiden määrästä en ole varma. Samassa ohjelmassa opiskelee toinen suomalainen Vantaalta, joten oli tänään ihanaa päästä puhumaan jollekin livenä suomea!

Huomenna meen käymään yhen toisen vaihtarin kanssa Utrechtissa, joka on läheinen kaupunki ja lauantaina on vuorossa aidot hollantilaiset kylät Volendam ja Zaanse Chans. Tunnelmia ja kuvia noista reissuista sitten sunnuntaina ja ensi viikollahan alkaa tositoimet, kun koulu alkaa!

Introduction Week

Meillä oli tällä viikolla neljä päivää kestävä Intrduction Week, jossa tutustuttiin kaupunkiin, hollantilaiseen kultturiin sekä muihin vaihtareihin. Viikko oli tosi mukava ja oli mukava tutustua uusiin ihmisiin.

Viikon aikana meillä oli ohjelmassa kanaaliristeily, lyhyt tunnin mittainen kurssi hollannin kielestä, workshoppeja, scavenger hunt eli missä etsittiin tiettyjä paikkoja keskusta ja otettiin niistä kuva instagramiin, vierailu Artis-eläintarhassa, illallinen johon kaikki toivat ruokaa omasta maastaan, hollantilainen brunssi, urheilua kuten lentopalloa ja jalkapalloa sekä joka ilta juhlat jossakin.

Meidät jaettiin noin 25 hengen ryhmiin ja näissä ryhmissä sitten suurin osa aktiviteeteistä tapahtui. Meidän ryhmässä oli vaihtareita Amerikasta, Australiasta, Koreasta, Ranskasta, Sveitsistä, Saksasta, Slovakiasta, Espanjasta ja Puolasta. Voi olla että joku maa jäi mainitsematta, mutta siis ihan ympäri maailmaa.

Hieman viikosta nauttimista haittasi tämä kuuluisa kulttuurishokki, joka saapui luokseni tuossa torstaina. (Tämän ja kauhean päänsäryn vuoksi jätin "kulttuurien törmäys" illallisen välistä). Viereisessä rakennuksessa asuu espanjalainen tyttö, joka oli samassa ryhmässä kuin minä ja sen kanssa ruvettiin sitten menemään yhdessä näihin kaikkiin aktiviteetteihin. Siinä sitten kävi niin, että oltiin aina myöhässä, koska espanjalaisilla ei ole kiire mihinkään, kun taas minä olen täsmällinen suomalainen.

Kulttuurishokki saapui myös sen tosiasian tajuamisen myötä, että Amsterdam on ihan valtava kaupunki. Ei ehkä niille, jotka tulee miljoonakaupungista ja ovat tottuneet hektisyyteen ja liikenteeseen sekä väkimäärään. Jo pelkkä julkisilla kulkuneuvoilla matkustaminen on osoittanut haastavaksi, koska en ole tottunut siihen Suomessa, koska en ole tarvinnut sitä. Seinäjoella olen asunut lähellä koulua ja keskustaa ja jos ei ole jaksanut kävellä, olen mennyt pyörällä.

Ja siitä päästääkin siihen, että tänä viikonloppuna aion hakea vihdoinkin vuokraamani pyörän, koska sillä on helpompi (ainakin sitten kun tottuu ja osaa reitit) ja halvempi kulkea. Koulu on onneksi tässä samassa kaupunginosassa ihan kävelymatkan päässä, niin ei tarvitse mennä joka päivä tonne isoon ja sekavaan keskustaan.

Mutta vaikka tämä on valtava kaupunki ja kulttuurishokki koti-ikävän kanssa meinaa pilata täällä olevasta ajasta nauttimisen, niin on tää silti upea kaupunki. Kanaalit ja rakennukset on niin upeita ja aionkin ensi viikolla mennä ihan rauhassa tutkimaan paikkoja ja olemaan kunnolla turisti. Lisäksi ihmiset on hyvin ystävällisiä ja aina kun oon kysynyt apua kuinka pääsen jonnekin, on ystävällisesti autettu. Joten Amsterdamissa kaikki hyvin! 

Perillä!

Täällä ollaan perillä Amsterdamissa ja kaikki on mennyt hyvin! Perjantain lento oli ajoissa ja matkalla ei ollut ongelmia. Lento oli kuitenkin aivan täyteen varattu, joten matkustajia ja matkatavaroita oli paljon. Matkatavaroita saikin odotella jonkun aikaa lentokentällä, mutta eihän mulla ollut kiire.

Pienen etsinnän jälkeen löysin tiskin, jossa meidät vaihtarit otettiin vastaan ja siitä sitten bussilla Science Parkiin, jossa sai hoidettua kaikki tarvittavat asiat kuten avainten nouto asuntoon, ranneke ensi viikon Introduction Week-ohjelmaa varten, rekisteröityminen Amsterdamin kaupungintalolle, mikä täytyy tehdä, jos on Alankomaissa enemmän kuin neljä kuukautta, pankkitilan avaus, jos oli tarvetta (minulla ei ollut) sekä hain opiskelijakortin koululle. Sieltä sitten pääsi järjestetyllä kyydillä suoraan asunnolle, joten senkään suhteen ei ollut huolta. Hyvin oli järjestetty, sillä tarvitsi vaan mennä minne opastettiin eikä tarvinnut itse ajatella.

Kuljettaja kun jätti minut tänne asunnolle, vettä satoi lähes kaatamalla ja olin hukassa mihin taloista mun piti mennä, joten siinä sateessa kävelin ensin vähän vikaan (en onneksi kuin jotain 50 metriä), kunnes löysin oikean talon. Menin kuitenkin takakautta sisään (en tiedä, miksi en alkanut epäillä kun ei ollut mitään numeroita käytävien kohdilla eikä hissiä vaikka 6-kerroksinen talo), mutta huomatessani ettei avaimet käy käytävien oviin tajusin että olen väärässä. Erään ystävällisen herran avulla löysin sitten etuoven, jossa oli ovisummerit, postilaatikot sekä hissit ja kaikki ja pääsin asunnolle.

Asun siis 13 hengen solussa, jossa minulla on oma makuuhuone ja kylpyhuone. Keittiö ja olohuone ovat yhteisiä, mutta tähän mennessä kun olen käynyt siellä en ole vielä nähnyt ketään muuta. Kaikki huoneet lukuun ottaen keittiö/olohuone ovat pitkän käytävän varrella, joten ei ole tullut törmättyä vielä kämppäkavereihin (vai ovatkohan ne ennemminkin naapureita?). Ja ainiin tarvitsen kolmea eri avainta ennen kuin pääsen huoneeseeni: yksi avain käy alaoveen, toinen käytävän oveen ja kolmas huoneen oveen. Lisäksi on vielä pieni avain postilaatikkoa varten!

Huoneeni on kalustettu ja täältä löytyy sänky, yöpöytä, kirjoituspöytä, tuoli, nojatuoli, kirjahylly, vaatekaappi, pieni jääkaappi sekä mikro. Ruoat pystyn siis säilyttämään täällä eikä välttämättä tarvitse mennä keittiöön syömään aamupalaa, joten tämähän on melkein kuin asuisi yksiössä. Lisäksi kalustuksiini kuuluu pari lamppua, suihkuverho, petivaatteet sekä perus siivoussetti käsittäen ekan wc-paperirullan, roskapusseja, pari liinaa, pesuainetta ja ämpäri. Keittiössäkin on yhteiseen käyttöön astioita, joten ei tarvinnut tuoda kun pyyhkeet. Toki varmaan hieman sisustelen tätä, sillä olenhan täällä kuitenkin melkein puoli vuotta.

Nämä ensimmäiset päivät on mennyt totuttelemalla siihen ajatukseen että olen täällä. Toki oon käynyt joka päivä kävelemässä naapurustossa ja tiedän missä on ruokakauppa sekä lähin kauppakeskus. Eilen kävin myös katsomassa missä koulu on, joten tiedän mihin pitää mennä kun se alkaa. Eilen oli myös pieni illanvietto tässä talossa, jossa asun, jossa tapasin muutaman muun vaihtarin. Siellä oli myös yksi kreikkalainen tyttö, joka opiskelee samassa ohjelmassa kuin minä, joten tiedän ainakin yhden tulevan luokkakaverin nimeltä!

Huomenna selvitän miten pääsen täältä keskustaan, missä minun pitää olla tiistaina, kun alkaa Introduction Week sekä käyn varmaan vielä kiertelemässä naapurustoa. Tuossa myös hieman kuvia täältä asunnosta, alueesta sekä koulusta.

Huoneeni (kuva on otettu heti saavuttuani, joten tavarat eivät ole vielä levällään)

Panoraamakuva keittiö-olohuoneyhdistelmästä

Melko lähellä asuntoani otettu kuva

Tuleva kouluni

Ennen lähtöä

Hei!

Olen Mari Sihvonen, kolmannen vuoden restonomiopiskelija Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja olen viiden päivän päästä lähdössä suorittamaan osan opinnoistani Amsterdamiin. Opiskelen siellä Hogeschool van Amsterdamissa (eli siis Amsterdam University of Applied Sciences) ohjelmassa nimeltä Creating Food Consepts in Europe, jonka laajuus on 30 opintopistettä.

Amsterdamissa olisi tarkoitus olla 5,5 kuukautta, joka on pisin aika, jonka olen koskaan ollut poissa Suomesta, kotoa ja läheisistä. Toki olen asunut yksin kohta kaksi vuotta (jos ei kesiä oteta huomioon) Seinäjoella, joka on toisella puolen Suomea kuin synnyinkotini, mutta silloinkaan en ole ollut kuukautta pidempää aikaa käymättä moikkaamassa vanhempiani. Lähtö tapahtuu siis nyt elokuun puolessa välissä ja paluu on tammikuun lopussa tai helmikuun alussa, miltä tilanne nyt näyttääkään.

Asiat alkaa olla hyvin hallinnassa sekä Suomen että Amsterdamin päässä. Mulla on asunto (13 hengen soluasunto omalla makuuhuoneella ja kylppärillä), lentoliput ostettu aikaa sitten, matkavakuutus sekä koulun osalta paperit kunnossa. Paljon kaikenlaista on ollut hoidettavana matkustusilmoituksesta ja ilmoituksista Kelalle niin asunnon irtisanomiseen Seinäjoella ja auton seisontavakuutukseen laittamiseen. Ajattelinkin että tämä eka teksti voisi käsitellä niitä kaikkia asioita, mitä on pitänyt tehdä ja hoitaa, että ollaan tässä tilanteessa, jossa odotan vain että ei olisi liian aikaista alkaa pakata laukkuja.

Ensinnäkin kaikki alkoi viime syyskuussa, kun päätin mennä juttelemaan KV-koordinaattorin kanssa vaihtoon lähdöstä. Koko ensimmäisen vuoden haaveilin ja punnitsin vaihtoehtoja, että koska kannattaisi lähteä ja uskallanko lähteä. Viime kesänä sitten päätin, että syksyllä menen juttelemaan opettajan kanssa ja seuraavana syksyllä olen lähdössä, ja niinhän mä olenkin. Olin jo etukäteen tutustunut Amsterdamin kouluun ja Creating Food Consepts in Europe ohjelmaan ja se alkoi kiinnostaa. Niinpä päätimme opettajani kanssa, että sinne haen. Matkassa oli kuitenkin yksi mutta ja se oli IELTS-kokeet.

IELTS eli International English Language Testing System on maailmanlaajuinen kielitesti, jota maailman huipuimmat korkeakoulut kuten Harvardit ja Oxfordit vaativat. Myös Hogeschool van Amsterdam eli HvA vaati vaihto-opiskelijoiltaan testien suorittamista vähintään 6.0 pistemäärällä. Niinpä alkoi syksyn mittainen treenaaminen. Netflixin sarjoista ja leffoista poistui tekstitykset, kirjastosta kävin lainaamassa harjoituskirjan ja kämpillä rupesin juttelemaan itsekseni englanniksi. Treenaamisen lisäksi seurasi stressi, koska kokeet ei ollut todellakaan mitkään ilmaiset, joten niiden uudelleen tekeminen olisi tullut opiskelijabudjetille turhan kalliiksi. Joulukuun 17. päivä kävin tekemässä koko päivän kestävät testit, joissa testattiin kuuntelua, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista ja puhumista. Testi suoritettiin Helsingissä, joten aloitin joululomani Hesan reissulla.

Treenaaminen tuotti tulosta ja 7.0 kokonaisarvosanan kanssa pääsin aloittamaan hakuprosessin, joka ei onneksi ollut kamala. Hioin CV:ni viimeisen päälle kuntoon, kirjoitin motivaatiokirjeen, jossa kerroin miksi juuri minut pitäisi valita ja miksi halusin juuri tuohon kouluun ja tuohon ohjelmaan. Sitten täytin sähköisen hakemuksen, johon liitin CV:n ja motivaatiokirjeen ja jäin odottelemaan vastausta.

Vastaus olisi pitänyt tulla vasta toukokuun puolessa välissä, mutta sain tiedon jo maaliskuussa, kun sähköpostiini kolahti hyväksymiskirje. Sitten alkoi Learning Agreements ja Erasmus apurahan paperien täyttö. LA on siis suunnitelma siitä, mitkä kurssit ja opintojaksot aion hyväksilukea Suomen opintoihin. Kun paperit oli täytetty, vein ne kv-toimistolle ja jäin odottamaan, että minulle lähetetään linkki OLS-kielitestiin, joka on pakollinen testi Erasmus apurahaa hakevalle. Testin tulos ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, saanko apurahaa vai en, vaan se on lähinnä sellainen muodollisuus, josta näkee miten kielitaito kehittyy vaihtojakson aikana.

Näiden jälkeen alkoi sitten käytännön asioiden hoitaminen. Asunto järjestyi koulun kautta ja muutenkin Amsterdamin päästä on tullut paljon tietoa ja sekä koulun että asunnonjärjestäjän nettisivut on ollut kattavat. Tietenkin piti hoitaa vakuutukset kuntoon, sillä aikaisempi vakuutukseni kattoi vain korkeintaan kolmen kuukauden ulkomailla oloajan ja nyt olen melkein puoli vuotta. Sitten toki piti huolehtia rokotuksista, vaikka Amsterdamiin ja Alankomaihin ei suoranaisesti ole mitään suositeltuja rokotuksia. Jäykkäkouristusrokotuksen uusiminen olisi ollut ajankohtaista syksyllä joten sen hoidin pois alta ja samalla otin myös Hepatiitti A&B-yhdistelmärokotteen, koska tarkoituksena on matkustella vielä tulevaisuudessa.

Suosittelen vaihtoonlähtijöitä käymään myös hammaslääkärissä tarkastamassa onko reikiä yms muuta tarvetta hampaiden korjaukselle. Itse en olisi mennyt (mitä olisin katunut), jos viisaudenhampaani ei olisi alkanut oireilla kesäkuussa, joten onneksi nyt minulla on hampaatkin kunnossa. Samoin, jos on mitään vaivaa tms, kannattaa käydä tarkastamassa lääkärillä että kaikki on kunnossa. Itse en ole sitä tehnyt, koska en ole kokenut tarpeelliseksi, kun mikään ei ole vaivannut. En kuitenkaan tiedä olisiko pitänyt, mutta nyt on jo liian myöhäistä.

Viisumia tai oleskelulupaa minun ei tarvitse hankkia, mutta Amsterdamissa minun täytyy rekisteröityä kaupungintalolle. Sen hoidan kuitenkin vasta saavuttuani. Lisäksi olen tehnyt väliaikaisen muuttoilmoituksen sekä postille että maistraatille sekä matkustusilmoituksen ulkoasiainministeriölle. Ja tottakai Kelalle on pitänyt ilmoittaa muutoksista, että osaavat laskea mulle opintotuen oikeiden tietojen perusteella. Seinäjoen kämpän irtisanoin jo keväällä, sillä olin kesätöissä muualla ja auton laitan seisontavakuutukseen juuri ennen kuin lähden.

Sitten on tietysti pitänyt tarkistaa puhelinliittymän riittävyys ja vaihtaa se kannattavampaan ja edullisempaan liittymään. Vanhanaikaisena ihmisenä laskut on minulle tullut paperisina, mutta nyt nekin on täytynyt vaihtaa e-laskuiksi, jotta niiden maksaminen helpottuu kun olen ulkomailla.

Paljon kaikkea olen nyt kesän aikana hoitanut enkä tiedä muistinko mainita kaikkea, mutta hommaa on riittänyt. Ja ei kannata pelästyä tätä työnmäärää, uskon todellakin että kun pääsen sinne ja toivun kulttuurishokista, kaikki on vähintäänkin tuplasti näiden paperihommien ym. arvoista!